Historia

Helsingin kaupunginvaltuusto osoitti kokouksessaan marraskuussa  1933 varat siirtolapuutarha-alueen kunnostamiselle . 7.5 hehtaarin alue sisälsi 182 250-800 neliömetrin palstaa. Avokuistilliset maksimissaan 24 neliön majat saivat myöhemmin lasikuistit. Vuoden  1934 helmikuussa  perustettiin Herttoniemen siirtolapuutarhayhdistys.  Alueelle hankittiin sähköt, juomavesikaivo, venelaituri, postinkanto ja yleisöpuhelin. Kasteluvesi suodatettiin merivedestä vesitornissa.  Nykyisin se toimii näyttelytilana. Vuoden 1937 puutarhanäyttelyn 3000  kävijää ihastelivat liki 40 omenalajiketta, kurpitsoita, tomaatteja  ja daalioita. Samana vuonna kaupunki järjesti alueelle bussiliikenteen. Seuraavana vuonna poluille saatiin nimikilvet ja mökit numeroitiin. Sauna valmistui vuonna 1940 ja se lämpeni miltei  jokaisena päivänä. Nykyisen venesataman paikalla oli uimaranta ja sen uimakoulussa oli parhaimmillaan liki 70 siirtolapuutarhan lasta. Vuonna 1948  kaivo korvattiin kunnallisella vesijohtoverkostolla..

1950-luvulla useat kuorot esiintyivät yhteisissä juhlissa ja saatiin oma lippu yhdistykselle.  Vuokrasopimusta uusittiin useaan otteeseen  kunnes vuonna 1997 se saatiin 30 vuodeksi.    Ympärivuotinen sähkö on ilahduttanut vuodesta 1999. Vedentulo katkaistaan edelleen talveksi.   Mökkien varustetaso on noussut ja sallittu enimmäiskokokohonnut 35 neliöön: lämminvesivaraajat, ekovessat ja takat tekevät olon mukavammaksi.  Kukkien loisto häikäisee edelleen ja pakastearkut täyttyvät aherruksen hedelmistä.  Tätä kirjoitettaessa alueella ei ole vielä kauan kaivattua  asemakaavaa ja vuosikymmeniä jatkunut keskustelu alueen ympäröivästä aidasta jatkuu edelleen.  Ajankohtaista keväällä 2002 on ottaa kantaa Helsingin yleiskaavaan.  Alue on viljelijöilleen  kesä-elämän keskipiste ja rakas harrastus.  Alla olevat linkit kertovat tarinoita puutarhamme historiasta.