LIPSTIKKA

Apiaceae

 

Liperi, lipstikka, libbsticka - Levisticum officinale Sarjakukkaiskasvit – Apiaceae Monivuotinen ruho; 70-150 cm; hierottaessa voimakastuoksuinen; lehdet kapean kolmiomaisia, 1 tai 2 kertaa parilehdykkäisiä; kukinto keltainen. Kukinta VII-VIII. Alkuperäinen Kaakkois-Iranin ja Afganistanin vuoristoissa  2500-3400 m korkeudella jokirannoilla ja muilla kosteilla paikoilla. Etelä- ja Keski-Suomessa viljelyjäänteenä asumusten liepeillä. Tunnettiin Euroopassa lääkekasvina jo antiikin aikana. Myöhemmin sitä levitti luostarilaitos, ja sen kerrotaan kasvaneen 800-luvulla Sankt Gallenin luostaripuutarhassa ja Kaarle Suuren puutarhassa. Suomesta se mainitaan jo vuonna 1673  Tillandzin Turun kasvien luettelossa Kaikki keskiaikaiset yrttikirjat tuntevat sen ja suosittelevat sitä mm. ”kylmään vatsaan”, kihtiin, kurkku- ja lonkkakipuihin, masennukseen ja käärmeenpuremiin. Käytettiin myös vatsaa vahvistavana ja rauhoittavana rohtona. Homeopatiassa sen juuri on nykyisin vatsakipu-, ruokahaluttomuus- ja ilmavaivalääke. Lääketieteellisestikin sen katsotaan vaikuttavan virtsaneritystä ja ruokahalua lisäävästi, yskänärsytystä estävästi ja ilmavaivoja torjuvasti. Mausteena etenkin liharuokiin, korostaa lihan omaa makua; myös yrttilikööreissä. Liperin pitäisi torjua käärmeet pihalta. Kasvatuspaikka: aurinkoinen, tuore, ravinteinen; jos kukinnot poistetaan jo varhaisessa vaiheessa, tuottaa nuoria lehtiä koko kesän.