Maahumala

Lamiaceae

 

Maahumala, jordreva – Glechoma hederacea Huulikukkaiskasvit – Lamiaceae Monivuotinen, lyhytkarvainen, maanmyötäinen, pitkärönsyinen ruoho; 5-25 cm; lehdet vastakkain, munuaismaisia, laita tylppähampainen; kukat pareittain tai kolmittain lehtihangoissa, vastakohtaisia, 10-20 mm, sinisiä. Kukinta V-VI. Alkuperäinen lähes koko Euroopassa tuoreilla niityillä, metsänreunamissa, pensaikoissa, rantaniityillä; Suomessa koko maassa, lounaisessa muinaistulokas, muualla uustulokas asumusten lähellä lehtomaisissa metsissä, kosteissa pensaikoissa, puistoissa ja pihoilla. Koristekasvi ja paljon käytetty rohdoskasvi, jonka 1500-luvulla uskottiin parantavan ”alennustiloissa” ja josta Lönnrot (1860) kirjoittaa: ”Lääkevoima ulostava, vesityttävä, ja ulkovoiteena haavan parantava. Hyvä rintateeksi. Englannissa pannaan juomisen sekaan käydessä, jonka siitä luullaan terveelliseksi tulevan, varsinki kivitautia vastaan.” Kasvatuspaikka: puolivarjoinen – varjoinen, tuore, keskiravinteinen.