NARSISSI

Amaryllidaceae

 

Keltanarsissi, påsklilja - Narcissus pseudonarcissus Valkonarsissi, pingstlilja, narciss - Narcissus poëticus Amarylliskasvit - Amaryllidaceae Monivuotisia kevätruohoja; sipuli vaaleanruskea, lehdet tyviruusukkeena, pitkiä, 2-3 cm leveitä; kukat yksittäin 30-50 cm pitkän vanan kärjessä, 4-6 cm leveitä; hedelmä kota. Kukinta V-VI. Valkonarsissin kukassa on 6 puhtaanvalkoista kehälehtiliuskaa ja niiden keskellä lyhyt keltainen, punareunainen torvimainen lisäkehä, keltanarsissin kukassa on 6 keltaista kehälehtiliuskaa ja niiden keskellä pitkä, keltainen torvimainen lisäkehä. – MYRKYLLISIÄ. Valkonarsissi  Keski-Euroopan eteläosien ja Välimeren maitten pohjoisosien vuoristoniittyjen kasvi, keltanarsissi Länsi-Euroopan lehtometsien laji. Narsissit ovat pitkään olleet suosittuja koristekasveja, keltanarsissi myös rohdoskasvi, jota yhä käytetään homeopaattisena valmisteena. Suvussa lienee n. 60 lajia, joista sekä risteytysten että valinnan kautta kehitetty kymmenittäin lajikkeita.  Suomessa valko- ja keltanarsisseja viljelty jo 1600-luvulla.  Kasvatuspaikka: aurinkoinen – puolivarjoinen, tuore, runsasravinteinen; kuivina keväinä kasteltava; kuihtuneet kukat hedelmän alkuineen poistetaan, lehtien annetaan lakastua; lisääntyvät sivusipuleista ja tiheät kasvustot on hyvä jakaa muutaman vuoden välein.