Niittysuolaheinä

Polygonaceae

 

Niittysuolaheinä, ängssyra – Rumex acetosa Tatarkasvit – Polygonaceae         Monivuotinen, kaksikotinen, monivartinen  ruoho; 30-80 cm; lehdet 5-15 cm, puikeita, nuolityvisiä; kukinto harva- ja pystyhaarainen kerrannaisterttu; kukat pieniä. V-VII.  Alkuperäinen Euraasian pohjois- ja keskiosissa lehdoissa, lähteiköissä, niityillä, pientareilla ja teitten varsilla; Suomessa yleinen koko maassa; Pohjois-Amerikassa laajalti kotiutunut tulokas; monimuotoinen. Rohdos- ja ravintokasvi, jonka käyttöä Lönnrot neuvoo: ”Juuri ja tuore kasvi hyödyttävät keripukissa. Viinillä sekoitettua mehua käyt. hammasten pesuksi, kun keripukista syöpyvät. Siemeniä käytetään punataudissa. Sanotaan lisäävän talia elikoissa, ja vastustavan leiniruohoin kirpeyttä. Juurilla Lappalaiset ja Norjalaiset painavat keltaista. Lehtiä haudutetaan ja käyt. liemiin ja salatiksi ja koko kasvia jauhoilla sekoitettuna varaleiväksi kovina aikoina. Lehdillä Lappalaiset valmistavat happamen maitonsa.” -  Tarhasuolaheinää, R. rugosus, joka on niittysuolaheinän kaltainen mutta kookkaampi, isompilehtinen ja kukinto haaraisepi, viljellään salaatti- ja vihanneskasvina.